”Pitäisi tehdä pidempi alkottomuuskokeilu kuin yksi kuukausi. Olen pohtinut asiaa jo niin niin kauan. Haluaisin nähdä, vaikuttaisiko se elämään enemmän positiivisesti kuin mitä luopumisen tuskasta aiheutuisi. Muuttaisiko se jotain? Suurelta osin aiheeseen liittyy yleisesti terveempi elämäntapa. Kun juo, niin tulee usein syötyäkin kaikkea ihme paskaa. Ja minä en halua kaikkea ihme paskaa, vaan tuntea oloni terveeksi kokonaisvaltaisesti. Kun juo, ei pääse treenaan niin paljon ja minähän haluan treenata. Miksi tästä ajatuksesta piirtyy mieleeni heti kaikki ihanat saunaoluet ja rakkaudella valmistetut viini-illalliset? Taidan tulla alkon kautta kotiin. Taidan myös tehdä itselleni jonkin haasteen.”

Lähetin tällaisen tekstiviestin miehelleni tänään työn lomasta. Pidämme normaalisti kahdesti vuodessa kuukauden jakson, jonka aikana emme nauti tippaakaan alkoholia. Muuten sitä kuluukin sitten useimmiten sosiaalisissa tilanteissa, humalaan ja humputteluun asti, kotona ruokapöydän ääressä, saunakaljat tietty ja kaikki fiilistelyt. Kai se on sitä suomalaista juomista. En pidä itseäni alkoholisoituneena, enkä joudu usein morkkistelemaan humalapäissä tehtyjä tyhmiä tempauksia. Mutta toisinaan kärsin päänsärystä ja yleisluonteisesta vitutuksesta sitä ajatusta kohtaan, että kaikkeen hiemankin kivaan tapahtumaan kuuluu alkoholi. Liikunnan voi onneksi pois lukea listalta – toki palautusjuomat on erikseen!

Olemme menossa naimisiin ja juhlien jälkeen pikapuolin on tarkoitus aloittaa taas syksyn tipaton. Juolahti siinä mieleeni, että jos ei pidäkään syksyn tipatonta vaan tipattoman syksyn? Olen kauan pohtinut, että joskus vielä kokeilen elää kokonaisen vuoden ilman alkoholia. Toistaiseksi olen kuitenkin vielä niin raukka ja pelokas, etten anna tämän ajatuksen lähteä täysin lapasesta. Voisiko esimerkiksi kolmessa kuukaudessa jo herätä elämään jotenkin uudella tavalla? Voisiko oppia uusia toimintatapoja elämäänsä ja ehtisikö treenata itsensä huippukuntoon?

Sanomattakin on selvää, että nautin viinihetkistäni niin paljon, etten kuvittele koko loppuelämääni ilman sitä. Alkottomalla kokeilulla voisi kuitenkin avartaa itseään sopivasti. Ja jos osoittautuu, että elämä ilman alkoholia on kamalaa, niin voihan sitä alkaa sitten vetää ihan kunnolla mainitun kokeilun jälkeen. Tämä nyt on taas näitä oman elämäntyylinsä kyseenalaistamisia, mutta hyvä niin. Ja lyödäänkö vetoa, että tätä kyseenalaistamista on luvassa muiltakin tahoilta.

Tänään töistä päästyäni aion vetää kivan hikitreenin. Se on jo päivän kakkostreeni, joten sen jälkeen on mukavan uupunut olo, jonka kruunaa sauna. (Ihanaa, sauna – en ole käynyt siellä muutamaan viikkoon sattuneen tatuointitapahtuman vuoksi.) Saunassa voisi juoda kylmää olutta. Sitten voisin laittaa ruokaa ja ottaa hieman viiniä sekä intoutua kirjoittamaan VIINARUNON.

Palaan tähän aiheeseen vielä – olen asiastani varma.

Ps. Vuodatus on hukannut kaikki blogikuvani taustaa myöden :( Uskottavuuteni on kortilla, kun vaaleanpunainen tausta puuttuu.