Tarinamme edellisessä kohtauksessa jäimme kuumottavaan tilanteeseen, jossa pankkiiri-paholainen sai loistavan idean alkaa kirjoittaa kultaan oikeuttavia seteleitä hieman enemmän, kuin kultaa oikeasti oli holveissa. Kukaan ei saisi tietää. Paitsi jos kaikki asiakkaat jostain syystä saisivat päähänsä tulla samaan aikaan nostamaan kaiken kultansa pois holvista. Mutta tuskinpa vaan näin kävisi. Seteleiden painokoneet käyntiin ja talous nousuun!
Talous piristyikin. Lisääntynyt raha sai ihmiset kuluttamaan enemmän. Kauppa kävi ja kaikki halusivat rikastua. Se tuntui mahdolliselta. Kun edelliset lainat erääntyivät, otettiin uusia. Alkoi kasvaa nykypäivän taloussanastossakin esiintyvä KUPLA. Rahan määrän lisääntyminen kasvatti hyödykkeiden kysyntää, mutta niiden tarjonta ei kasvanut samaa vauhtia. Vaikka rahalla oli myös teknologian kehittymiseen positiivinen vaikutus, ei se ehtinyt pysyä rahan kasvun perässä. Ihmekös tuo, jos ajatellaan, millä maapallolla on oikeasti arvoa meille, vaikka ruoka. Yhtäkkiä ihmisillä oli enemmän rahaa ostaa ruokaa, mutta ei ruoan määrä kasvanut yhtä nopeasti. Tämä muistuttaa meitä siitä, mitä todellista arvoa rahalla muka on. No arvaatte varmasti, mitä tästä epätasapainosta seurasi. Hinnat lähtivät tietenkin nousuun, sillä kysyntä ylitti tarjonnan. Ja millaista väestön osaa tällainen nykypäivänäkin koskettaa eniten? Köyhiä.
No, ei sitä rahan painamista voinut lopettaakaan. Lainoista perittävä korko aiheutti aina uudestaan rahan puutetta, koska laina oli maksettava takaisin suurempana, kuin se oli saatu. Rahaa tarvittiin koko ajan lisää. Vaikuttaisi siltä, että oli luotu järjestelmä, joka varmasti räjähtäisi käsiin. Oli vain ajankysymys, koska.
Kun hinnat lähtivät nousuun, yhä useampi kauppias alkoi vaatia maksua jälleen kullassa, sillä raha oli epävakaata. Syntyi tilanne, jota pankkiirit eivät ajatelleet syntyvän: kaikki halusivat kultansa ulos pankista, mutta kultaa ei ollutkaan riittävästi. Seteleistä tuli katteettomia. Kansa vaati pankkiireja tilille tästä törkeästä petoksesta. Miten oikeuslaitos ja hallinto suhtautuivat tähän? Koska pelkkä usko siihen, että pala paperia oli kullan arvoista, oli saanut ihmiset paiskimaan töitä tienatakseen, koska sen voimin oli rakennettu yhteiskuntaa eteenpäin ja näennäinen hyvinvointi oli kasvanut, ei rikoksessa nähty tarpeeksi vääryyttä. Rahan painaminen laillistettiin ja pankkiirit saivat jatkaa toimintaansa nyt valtion valvonnan alaisuudessa. Edelleen rahaa painettiin ilman sen suhdetta kultaa. Mutta nyt ymmärrettiin, että rahaa ei voinut painaa aivan mielin määrin, sen määrää piti jollain tavalla säädellä. Rahan piti vaikuttaa niukalta.
Tässä samaisessa kuplassa elämme edelleen. Ajatellaanpa vaikka Suomen valtion velkaa. Jos se lisääntyy tähän tahtiin www.velkakello.fi niin miten on koskaan mahdollista maksaa tämä velka pois? Ja koska liika on liikaa? Painammeko vaan koko ajan uutta rahaa, otammeko koko ajan uutta velkaa selvitäksemme edellisistä? Kuinka on mahdollista, että kaikki valtiot ovat veloissa keskenään?
Seuraavassa jaksossa tutustumme siihen, mitä raha on nykyisin. Siitä tuleekin himpskutin vaikeaa. Olen yrittänyt sitä sanailla mahdollisimman simppeliin muotoon ja joudun asian kanssa painiskelemaan vielä tovin.
Oletteko muuten lahjoittaneet jo rahaanne Filippiineille? Laitetaanko yhdessä kaikki joululahjarahat sinne? Vähän epäreilua tosin, sillä en ole viime vuosina edes ostanut joululahjoja. Paitsi äidille ja isälle. Tänä vuonna voin nekin rahat käyttää toisin. Nyt iskikin ihan mieletön rahan lahjoittamisen himo. Ehdottakaa, mihin humppaan ne laitan? Sanotaanko about viiskymppiä, voitte myös yllyttää enempään! Hulluuden tunnetta ilmassa, hyvää viikonloppua.
