Kyllä harmittaa nämä maailman talouden kiemurat. Yllätys – kirjoitan taas rahasta! Ajatellaan hetki otsikoiden puheenaihetta USA:ta ja heidän velkakattonsa problematiikkaa. Valtioilla on olemassa velkakatto, joka määrittelee suurimman mahdollisen velan määrän. USA on nyt tilanteessa, jossa rahat ei enää riitä ja velkakatto tulee vastaan. Lisää lainaa ei siis enää voi ottaa, mutta ilman lisälainaa rahat loppuu. On arvoitus, mitä konkreettisesti tapahtuu, kun raha loppuu. Jääkö sosiaalituet maksamatta vai lopettaako USA nykyisen lainansa takaisin maksun markkinoille. Kuka laitetaan kärsimään, rikas sijoittaja vai köyhä sossun asiakas? Tällä hetkellä USAssa kiistellään siitä, voitaisiinko velkakattoa nostaa. Velkakattoa on nostettu useasti aiemminkin, tarpeen mukaan. Sitä voitaisiin siis päätöksellä nostaa nytkin, mutta kuitenkin maasta löytyy sellaisia viisaita, joiden mielestä velkaa ei voi ikuisesti kasvattaa.

Jos Yhdysvaltojen talous ”pysähtyy” eli he päättävät olla nostamatta velkakattoaan, arvioidaan sillä olevan suuret vaikutukset koko maailman talouteen. Uusi lama olisi siis luvassa, vaikka edellisestäkään ei olla vielä selvitty. Syy siihen, miksi USA:n päätöksillä on vaikutus myös meihin, löytyy rahataloudesta itsestään. Asiaan liittyy rahan luonne (sitä ei ole oikeasti olemassa) sekä velan luonne (kaikkia velkoja ei voida koskaan maksaa takaisin), joille sijoitus- ja pankkitoiminta perustuu. Koska talous ei perustu todelliselle olemassa olevalle rahalle (niin kuin se aiemmin perustui olemassa olevalle kullalle), on se hyvin haavoittuvainen. Asia on monimutkainen, mutta silti niin yksinkertainen. Yritän avata asiaa kansankielellä tulevissa kirjoituksissani.

No, todennäköisesti USA päättää nostaa velkakattoaan ja muualla maailmassa huokaistaan helpotuksesta, toistaiseksi. Kuvitellaan kuitenkin toinen vaihtoehto, jolloin maailma syöksyy entistä syvemmin laman kouriin. Mitä fyysisessä todellisuudessa tapahtuu?

Meillä on edelleen sama määrä puhdasta vettä. Meillä on edelleen sama kapasiteetti tuottaa sähköä. Meillä on edelleen saman verran viljeltyjä peltoja. Meillä on edelleen saman verran hedelmää kasvavia puita. Meillä on edelleen saman verran ihmisen perustarpeisiin liittyviä resursseja, vettä, ruokaa ja lämpöä. Mikään fyysinen resurssi ei sillä lamaan syöksymisen sekunnilla muutu. Miksi sitten lamalla on suora negatiivinen vaikutus talouteemme? Mikä muuttuu, jos resurssit eivät muutu?

Lama määrittelee uudelleen sen, kuka ja missä määrin näitä resursseja voi käyttää. Totuttuun tapaan resursseja käyttävät he, joilla on edelleen rahaa. Sen sijaan he, joiden tulot vähentyvät, eivät enää voi käyttää totuttuun tapaan resursseja hyväkseen. Ei siksi, ettei heille yhtäkkiä enää riittäisi, vaan siksi, ettei heillä ole enää yhtä paljoa rahaa maksaa siitä. Kuulostaako järkevältä? Vain yksi kolikko käsien välissä estää sen, ettei nälkäinen vatsa saa leipää. Vaikka leipää olisi myös nälkäiselle vatsalle. (Tämä on tilanne toistaiseksi, uudet haasteet kohtaamme pian, jos väestö ei lakkaa kasvamasta.) Yksinkertaistetaan vielä pointtiani näin: Jos kaikki maailman rahat loppuisivat, lakkaisimmeko saamasta ruokaa?

Esimerkkini on hyvin pelkistetty, mutta avaa hyvin talousjärjestelmämme järjettömyyden nykyisessä tilanteessa. On tultu niin kauas siitä, mihin tarkoitukseen raha aikanaan luotiin. Jatkossa seuraa Millin blogin juttusarja rahasta ja taloudesta. On paljon sijoitusmaailman asioita, joita en ole vielä itsekään ymmärtänyt. Toisaalta on paljon perusasioita, joita rakkaat lukijani eivät ole ajatelleet. Tarkoitukseni on siis jatkossa valottaa sitä, miksi aina marisen tästä rahan ja velan ongelmasta. Toivottavasti viisastun samalla itse. Lupaan myös hassutella siinä sivussa, jotta mielenkiintonne pysyisi yllä.

Aamukeskustelujen lomassa mieheni kysyi, tiedänkö pessimistin ja optimistin todellisen eron. Kuulemma siinä vaiheessa, kun pessimisti toteaa, että nyt ollaan niin pohjalla ja kurjuudessa kuin olla voidaan, optimisti toteaa, kyllä! Kyllä voidaan vielä pohjemmalle vajota! Hyvää loppuviikkoa ihanat.