No mitä sitten pitäisi muuttaa? En väitä, että me olisimme rahan perässä kulkevia pinnallisten arvojen kannattajia. Mutta olemme todella tiiviisti sidoksissa kaikkeen siihen, mitä rahalla saa. Kaikki väittävät tietävänsä, ettei rahalla saa onnea. Uskaltaisin olla hieman eri mieltä, todella monen minunkin tuttavani onni ja unelmat on sidottu siihen, mitä rahalla saa. Anteeksi, näin se on. En myöskään itse ole poikkeus, vaikka yritän. Kyse on kulttuurista, johon olemme kasvaneet kiinni.

Tutkimusten mukaan hyvinvointi ei ole kytköksissä bruttokansantuotteeseen tietyn rajan ylitettyään. Tuo raja on ylitetty länsimaissa aikapäivää sitten. Toisin sanoen, lisääntyvä varallisuus ei ole parantanut hyvinvointiamme enää vuosikymmeniin. Ajatellaanpa maapallomme kurjia ja niin sanottuja pahoja asioita: köyhyys, rikollisuus, sota, korruptio, yhteiskuntaluokat ja epätasa-arvo. Mikä muu tekijä yhdistäisi näitä kaikkia paitsi raha?

Kuinka kauan voimme jatkaa nykyisellä talousjärjestelmällä? Teknologian kehityksellä on mielenkiintoisia seurauksia yhteiskunnassamme. Jos nykyistä talousteoriaa noudatetaan jatkossa, koneet siirtävät yhä suuremman osan ihmisistä työttömäksi. Miten tämä teknologinen työttömyys, tai mikä tahansa työttömyys vaikuttaa yhteiskuntaamme? Ongelmia tulee lisää. Suurin osa näkee työttömyyden huonona asiana, epävarmana tilana, jossa ihmistä ahdistaa, sillä hän ei voi taata toimeentuloaan. Työttömyydellä on vaikutus terveyteen. Mitä enemmän meillä on työttömiä, sitä enemmän valtiolla menee rahaa heihin. Ratkaisu ei silti löydy siitä, että kaikki saataisiin työllistettyä nykyisellä tavalla, kahdeksan tuntia päivässä, viisi päivää viikossa. Työnteon tarve yksinkertaisesti vähenee kehittyvässä yhteiskunnassa. Ehkä tarvittavan työn määrä tulisi jakaa tasaisemmin kaikkien kesken? Opettelisimme tulemaan toimeen hieman pienemmällä ja saisimme enemmän vapaa-aikaa, jonka voisimme kuluttaa perheen ja ystävien parissa rakkaushommissa tai vaikkapa itsemme sivistämiseen. Uuuh, kuulostaako hyvältä?

Nykyinen järjestelmä ei voi toimia loputtomiin myös siitä toisesta syystä, jonka olen tullut muutamaan kertaan maininneeksi. Rahan velallinen luonne ei vaan yksinkertaisesti mahdollista rahataloudelle toimivaa tulevaisuutta. Kun velkaa on koko ajan olemassa enemmän kuin rahaa velan maksuun, velkakierre on jatkuva. Tämä vaatii puolestaan jatkuvaa talouskasvua, joka vaatii puolestaan kasvavaa kulutusta, mitä maapallo luonnonvaroineen ei kestä.

Tämän takia näen toimemme tikittävän aikapommina ja pyyhin tälläkin hetkellä kirjoituksieni keskellä hikeä otsalta ja kyyneliä poskilta (okei, ”hieman” liioittelen). Jotta voisimme siirtyä kohti kestävämpää tulevaisuutta, meidän arvoissa tulisi tapahtua iso muutos. Vain sitä kautta pääsemme vaikuttamaan talousjärjestelmän kehittymiseen – vaikuttamaan tulevaisuuden hyvinvointimme tasoon.

Miten muka olemme kasvaneet tähän rahaan sidottuun kulttuuriin kiinni? Ajatelkaapa vaikka muotia. Miten arvotamme ihmiset heidät ulkonäkönsä perusteella? Millainen ulkonäkö on meille tavoiteltavaa ja mitä olemme sen vuoksi valmiita tekemään? Mitä brändejä arvostamme ja miksi? Mitä te ajattelisitte minusta, jos alkaisin pukeutua näin?

Arvomuutos lähtee yllättävän pienistä asioista ja meillä on siihen aika hitonmoinen matka.