Ei murheenkryyniä, ei blogipäivityksiä
Ei ajatusten syyniä, ei pahan häivityksiä
Aivokäyrä suoraa viivaa, kesäloman kuluttamaa tiimaa
Tyhmänä aika kuluu niin vaa
 
Mut sithän siinä kävi niin, että katselin dokkarii
ja nyt pää täynnä oivalluksii, ajatuksii kamalii
 
Olen valaistunut, ei enää paluuta
Mutta niin turhautunut, näkisinpä unta
Aion tehdä jotain, jo tänään
Mikset sinäkin?